sunnuntai 9. lokakuuta 2016

Mitä pukea n. 1-vuotiaalle kylmillä syyskeleillä?

Vauvan pukeminen on usein murheenkryyni Suomen syyskeleillä. Sää kun vaihtelee sateesta yllättävänkin lämpimiin iltapäiviin. Puhumattakaan, kun aamumuskareihin sun muihin lähtiessä mittari saattaa näyttää pakkasta. Onneksi lapsen mukana vielä kulkee vaunut (mitä tekee kantoreppulaiset?) sille sinne voi sitten päivän mittaan tarpeen vaatiessa kuoria ylimääräisiä vaateparsia ja kaivaa esiin sadevarustusta.

Vuoden molemmin puolin olevat piltit liikkuvat myös hyvin vaihtelevasti, joten oman pienokaisen aktiivisuus pihalla kannattaa ottaa huomioon pukeutumisessa. Jos lapsi ottaa jo haperoivia askelia tai ainakin seisoo mielellään on kenkien oltava hyvät ja tukevat. Lapsen jalka kannattaa astuttaa paperille, piirtää se ja mitata. Tästä on apua kenkien hankinnassa. Kovasti konttaava ja nelinkontin eteenpäin huiteleva lapsi tarvinnee vahvikkeelliset ulkohousut/haalarin.  Michelin miehenä uusien liikeratojen harjoittelu ei puolestaan ole mielekästä, joten aralle liikkujalle tönkkö puku ei ole paras.  Pötköttelijöille ja vaunussa köllöttelijöille taas lämmikettä saa olla enemmänkin ja itse vaunuunkin kannattaa miettiä topattua vaunupeitettä. Jos tiedän pitäväni Mummelin ainoastaan vaunuissa tai olemme ulkona päiväuniaikaan laitan jalkaan villasukat ja äitiyspakkauksen töppöset. Ne nyt vain ovat niin paljon kenkiä mukavemmat.
Aika yleistä on, että liikkumaan opittuaan vaunut ja paikoillaan istuminen ei kuitenkaan ole se lapsen mieluisin juttu. Hereillä. Yleistäen.

Mummeli ei vielä kävele, mutta puistossa konttailee menemään, istahtaa välillä viemärin kannelle ihmettelemään tai menee seistä tönöttämään pihakeittiön hellaa vasten aina joku lapio kädessään. Meidän 74senttiselle tyllerölle Kelan äitiyspakkauksen toppapuku on juuri nyt passeli. Viluiselle lapselleni paksuus on sopiva, koska viima ainakin Helsingissä on kova. Alle ei tarvitse laittaa normi sisävaatetusta kummempaa. Jalassa tytöllä on ollut karvavuoratut kävelykengät, jotka jo vaihdoin kuomiin, koska kuten sanottu hän on palelevainen ja varpaat ovat olleet ulkoilun päätteeksi kylmät. Päässä on oikein tuulisella paksumpi vuorellinen lakki (tuo nallemyssy) tai sitten ihan trikoinen kevätpipo. Tarpeen mukaan haalarin hupun voi vetää päähän jos siltä tuntuu.

Kelan puku vain on vaalea väritykseltään ja voitte kuvitella kunnon kun sillä on pikkukiviä pitkin laahustettu menemään. Puku on kai(?) ensisijaisesti tarkoitettu vaunussa pötköttelevälle vauvalle tai sitten lumisille hangille. Haalarin vedenkestävyydestäkään en ole varma. Koska syyskelit ovat tänä vuonna olleet mukavan kuivat, on puvulla kuitenkin pärjännyt näin kylmemmillä säillä. Pesussa ollessaan ja vaihtoehtona meillä on toisena ulkoasuna ohuempi kaksiosainen ulkovaate; takki ja housut. Välikausipuvun käyttöaikaa voikin jatkaa hyvällä villakerrastolla. Halutessaan merinovillakerrasto ihoa vasten ja lisäksi moneltakin merkiltä löytyvä paksu villahaalari. Meillä löytyy entuudestaan Kivat-merkiltä Topoliinon vanha sekä vielä toinen serkulta kokoa isompana. Tulevat talvet siis turvattu siltä osin:)

Välikausipuvun kanssa käytän paksumpaa pipoa ja kaulaa lämmittävää kypärälakkia. Jalkoihin sukkisten lisäksi vielä villasukat ja talvipopot. Tämän ikäisten kengät ovat usein niin vähän kulutetut, että kannatan kirppiksiä. Nämäkin villapohjalliset ja -vuoriset pupukuomat sain vitosella ja ovh on liki 50euroa..

Villapuvut tälle ja ensi talvelle

Kädessä ei pysy mitkään hanskat on tummat kyynärpäihin asti vedettävät lämpövuoratut hanskat. Hanskoja ostaessa kannattaa oman hikoilun (ja lapsen tuskailun) välttämiseksi koittaa kaupassa, mahtuuko oma sormi helposti sinne peukalon paikalle. Jotkut hanskat ovat niin täyteen topattuja sisäpuolelta ja pienen lapsen sormet puolestaan niin lötköt, että pukeminen on haastavaa. Jos sen peukalon siis haluaa oikeaan paikkaan sujauttaa. Vuoden kieppeillä olevat piltit kyllä jo kiinnostuvat lapioista ja sangoista, poimivat mielellään maasta kävyn tai kiven, joten sitä kannattaa arvostaa hanskoja pukiessaan. Etsin meidän lähiostarilta niitä muistaakseni jo omassa lapsuudessani olleita perushanskoja, Remu-rukkasia yhdellä heijastinviivalla, jotka kaiken lisäksi taitavat olla edullisimpia, mutta ei löytynyt sitten mistään. Ah ne ovat niin ihanan helpot laittaa käteen, kun teddyvuori on kunnolla kauttaaltaan kiinni hanskassa. (ne ulos punkevat sisävuoret hanskoja riisuessa ovat aaarg)Nämä giraf-merkkiset tuntuivat seuraavaksi parhailta mutta kyllä näiden kanssa vähän joutuu hikoilemaan..;) Plussaa kuitenkin kumisista osista hanskan päissä.
Remu-hanskat, jotka löytyivät Travallen sivuilta(eri kuosissa tosin)

Talvikauteen ja kylmemmille keleille sitten vain toppaa päästä jalkoihin, villaa alle ja kauluria kehiin:) Toivottavasti näistä omista pohdinnoistani oli jollekulle apua tai vinkkiä. Mitään ehdottomia neuvojahan nämä eivät tietenkään ole. Itselläni on kova opettelu vaatettamisen suhteen, kun esikoinen oli ja on yhä semmoinen kuumakalle, että veteli talvetkin mieluiten ilman hanskoja ja Mummeli sopisi pakkasia ennen selvästi paremmin etelän lämpöön...

Tsemppiä uuteen viikkoon kaikille!

Bianca**

Ei kommentteja: