lauantai 26. joulukuuta 2015

Tapsan terkut!

Tämän joulun jälkeen en ihmettelisi jos hampaat tippuisivat suusta. Sen verran paljon suklaata tuli mussutettua. Glunks ja tulee yhä. Mutta ihan vain uhrautumismielessä, jotta rakkaat lapseni eivät kokisi ähkyä, tulisi sairaaksi sokerin määrästä saati saisi reikiä helmihampaisiinsa. Mums. Nyt vielä vissyä päälle..

Kuten sanottu joulu oli oikein makoinen ja juuri sopivan mittainen. Ei kiitos enää kinkkua(sitä kaasu-uunissa poltettua ainakaan) glögiä tai kanelinmakua. Kultaakin vain sen verran, että näytän nämä ihanaiset tossut jotka pukki toi.
Joulusauna oli ehkä ihaninta tässä joulussa. Eikä vain siksi, että sain istua löylyissä ihan rauhassa vauvan vedeltyä oikeaan aikaan pitkät päikkärit. Vaan siksi, etten ole saanut nauttia kiukaan pihinästä piiiiitkään aikaan. Joulusauna järjestyi ihan sattumalta kun keksin kysyä kiinteistöhuollon kaverilta päivää aikaisemmin. Tulivat asentamaan asteet päälle ihan meidän vuoksi, kuinka kilttiä! Topoliino oli innoissaan sokerisesta saunajuomastaan ja me Bernardin kanssa kietaisimme alkoholittomat oluet. Ovat muuten ihan autenttisen makuisia!

Vauva tykkäsi joulutarjoiluista kovasti. Ainakin jokaisella kattauksella kuului topakka toive päästä mukaan meininkeihin:) Onneksi osaavat pojat valmistivat verdure di fritit (taikinoidut kasvikset) ja rullasivat salamit sukkelin sormin minun syöttäessä kovaäänisintä ja jonkin suupalan ehdin paitakin päällä syödä. 

Ruoan jälkeen havahduimme ryminään. Joulupukkihan se oli tuonut lahjat parvekkeelle ja vain punainen lakki oli jäänyt rytäkässä merkiksi lahjakasan viereen. Suurimman suosion toi kassakone ja muistiinpanovälineet ja ne kannettiin ensimmäisenä aamulla meidän sänkyynkin joulupäivänä.
Glögihetkiä mahtui mukaan muutama, mantelit löytyivät työpöydältä vasta puuron syönnin jälkeen ja yöpuvut pysyivät päällä pitkään. Kaiken kaikkiaan ihan meidän näköinen joulu, josta jäi mukava mieli ja mehevät muistot;) 
Huomaan, että vauvasta ei ole paljoa kuvia tai hänen naamassaan kiinni ilmeilee joku variksenpelättimen näköinen, joten jätän julkaisematta..Mutta nyt on taas äidinkin tukka jotakuinkin ojossa ja Topoliinon ottamat tärähtäneet kuvat autuaan armollisia..

Unikurvahdusten jälkeen käy matka rappukäytävän toiselle puolelle Tapaninpäivän tärskyille. Heissulivei!

Bianca** 

Ei kommentteja: