lauantai 12. joulukuuta 2015

Pipariksi

Kun innostuu isomman lapsen ylipuhumana leipomaan pipareita ja koristelemaan ne (omatekoisella  pursottimella ja sokerimassalla!!!) pienemmän jo puhisevan niitä örh uuuh puuh äyy yyh- heräämisääniään, tulee lopputuloksesta tällainen:
Mutta ei haittaa kun suut täytettiin ensin raa'alla taikinalla, sitten annettiin vapaat kädet sekä kaulin ja lopuksi joululta tuoksuvassa kodissa pisteltiin pipareita ja glögiä. Vauva keikkui kantoliinassa ja täällä oli kuulkaas niin tyytyväinen meininki että! 

Lasten mentyä yöpuulle laitoin kynttilät palamaan, asettelin loput leipomukset kultareunaiselle lautaselle eikä ne noin kekona enää hullummilta näyttäneetkään..

En muuten muistanut miten paljon nämä pikkuruisimmat ihmistaimet nukkuvat! Tämä tyyppi ähisee välillä naama punaiseksi lehahtaen tai hirnahtaa (kuulisittepa!) mutta jatkaa sitten uniaan kuin ei mitään. Täällä me taas olla pötkötellään. Plikka rinnallani tuhisten, Topoliino ajat sitten simahtaneena huoneessaan. Naapurissa on bileet. Minun on hyvä tässä <3

Bianca**

Ei kommentteja: