perjantai 13. marraskuuta 2015

Valmiina


Äitini laittoi aina pehmoisen ja hyväntuoksuisen pedin kotona asuessani ja laittaa yhä edelleen sinne kylään mennessäni. Hotellihuoneeseen päästessäni kellahdan ensimmäiseksi sängylle, vasta sitten tarkastetaan onko ammetta, näköalaa ja mitä tarjoaa minibaari. Myös kaverilla yöpyessä pedattu vieraspeti antaa tunteen, että olin odotettu. Siksi kai laitoin vauvallekin sängyn valmiiksi, vaikka tuskin hän siellä paljoa aikaa viettää.  Topoliino ainakin viihtyi parhaiten sylissä/kainalossa ja enhän minä malttanut uunituoretta ihmettä mihinkään laskea kun tarkkailin jokaista pientä liikettä ja suun maiskautusta lähietäisyydeltä. Nyt on tietenkin tuplamäärä ihmeteltävää, joten yhtä intensiivistä vauvakuplaa ei pääse syntymään. Ja toisaalta nyt tämä matala makuusija mahdollistaa Topoliinonkin osallistumisen, kun ihan heti ei isoveli voi sylissään rääpälettä hoitaa. Voi olla, että katson asioita aivan liian vaaleanpunaisten lasien läpi. Huomaan, että varastossa odotteleva pinnasänky on juuri hyvä korkeine suojalaitoineen ja vauvan ihmettely isoveljen kanssa on kaikkea muuta kuin hellää paijausta. Mutta mietitään sitä sitten kun todellisuus iskee:) Mustasukkaisuudesta muhii mielessä jo yksi kirjoitus..

Äitini ompeli Kela-boksiin kauniit pellavaverhoilut ja lakanoiksi valitsin Topoliinon vanhat nallekuvioiset. Mummin neuloma on myös ihana villainen toukkapussi, joka pitää pienokaisen lämpimänä.

Ei muuta kuin tervetuloa toinen murunen<3


Bianca**

2 kommenttia:

Syvältä.Sanna. kirjoitti...

Jos tykkäisin käyttää sydämmiä kommenteissa, niin tässä olisi nyt sellainen. Tsemppiä loppumetreille!

Bianca Bernard kirjoitti...

Kiitos suloisesta kommentista:)