lauantai 24. tammikuuta 2015

Duunipäivä

Poika pääsi tänään harjoittamaan yhtä toiveammateistaan. Puistoon olimme matkalla, kun tämä nähtävyys vangitsi mielenkiinnon ainakin viideksi minuutiksi. Tiukka tuijotus teki tehtävänsä; kuljettaja käveli luoksemme ja kysyi haluaisiko Topoliino hyttiin. Syvä nyökkäys ja nousu traktorin istuimeen. Torven lisäksi painoi epäilemättä myös nappulat ja vivut mieleensä tulevia askarteluprojekteja varten. Meidän puisessa paloautossa on lähes kaikki Vespan osat teipillä ja tussilla merkattuina, myös leikki-imuriin on täytynyt tarrata paperinen töpselin paikka. Pienet silmät näkevät kaiken ja haluavat toteuttaa!:)
Olin niin onnellinen pojan puolesta, että hellyin vielä kahvilavisiittiin lumileikkien päätteeksi. Spelttipuuroa kuivatuilla hedelmillä ja erilaisilla leseillä, maistui molemmille lounaaksi. Tuolla tuo nyt posottelee posket punaisina päiväunilla - mun pieni duunari <3


Bianca**


2 kommenttia:

Katja/Optimismiajaenergiaa kirjoitti...

Mahtavuutta! Pienen ihmisen iso hetki! :)

Bianca Bernard kirjoitti...

Joo, pysähtymisen tärkeys tuli taas todistetuksi:) Ja mahtavuutta ennenkaikkea tuon traktorimiehen toiminta ja herkkyys huomata että nyt oli tärkeä asia kyseessä!!<3