tiistai 30. joulukuuta 2014

Sitten kun..

Elä hetkessä - carpe diem! Menneitä on turha haikailla ja tulevasta ei tiedä. Ainakin sitä miettimällä elämä hujahtaa ohitse. Kuin kuolevalla pikakelauksena. Näin neuvoo monet kovakantiset ja koutsaajat. Jokaisesta päivästä pitäisi tehdä paras. Upea, mahtava! Toisille tajunnanräjäyttävät kuulumiset ovat ainoa oikea onnellisuuden mittari. Kun galaksit eivät räjähdelleet tai tapahtumat keskittyivät kodin nurkkiin nähtiin elämäni masentavana ja mälsänä. Vähintäänkin vailla virtaa ja asennetta. Minua sellainen sieppasi. Muistan olleeni onnellinen, mutta murehtineeni samalla kuinka ankeita ajatuksia arjen kuvioni toisissa herättävätkään. Vuoden kohokohtana Vironmatka ja sielläkin sauna syöttöjen ja vaipanvaihdon välissä. Mitään en elämässäni muuttanut, mutta mielialaa sellaiset supinat silloin tällöin madalsivat.
On syytä varoa kenen asteikolla arvottaa cooliuttaan tai kenen kehuja kerjää onnellisuuskeskustelussa. Helppoa on omantien kulkijoilla, kuten Peppi Pitkätossulla, joka tekee ratkaisunsa roikaleista välittämättä. Mutta hän on ja onnistuukin vain sadussa. Toista se on vähempivoimaisilla tavan immeisillä, joita jää asiat ahdistamaan, mielipiteet mietityttämään ja mediaseksikäs elämä esimerkiksi jota tavoitella. 

Pakostikin plärää kalenteria, luo katseita lomakauteen ja suunnittelee niitä tähtihetkiä siintämään tulevaisuudessa. Ne ikäänkuin ruusuina rytmittävät elämän risukkoa kun niitä räjäytyksiä ei tapahdu ihan joka viikolla tai edes kuussa. Tai no tietyssä mielessä tapahtuu näin tahtoikäisen vanhempana..(leikki-imuri pöydältä pudotettuna on melkoinen pommi;)
Puollan pääsääntöisesti positiivisuutta, mutta elämän kuopatkin kuuluvat kuvioon. Korostamaan sitä hyvää ja tavallista ja niitä muutamia mielettömiäfiiliksiä. Kuoppia kaivaa joskus itselleen, toisinaan niihin tömähtää toisen vuoksi. Kuopassa ajattelen että sitten kun... ja se auttaa! En todellakaan elä siinä hetkessä, en viljele voimaannuttavia viisauksia saati kuvittele vahvistuvani. Ehei- tuolloin tepastelen Toscanan auringon alla ajatuksissani, ruskettuneena ja rentona hymyillen. Tai mitä milloinkin.
Kaikki on hyvin sitten kun..

Bianca**

7 kommenttia:

Noel kirjoitti...

Olipa ihana teksti ja niin hyvin kirjoitettu :)

Noel kirjoitti...

Ja kännykkä taas sekoilee :( mahtavaa vuotta 2015 teille!

Bianca Bernard kirjoitti...

Kiitos ja mahtavaa vuotta 2015 teillekin <3

Katri kirjoitti...

Ihana kirjoitus! Viisaita sanoja. <3

Erityisesti (pintaliito)blogeja lukiessa tulee välillä mieleen, että ainoa oikea tapa elää (täysillä) on liitää tähtihetkestä toiseen, ostaa ja kokea. Ehkä kuitenkin on hyvä osata suodattaa asioita ja ymmärtää, että joskus todellakin less is more.

Bianca Bernard kirjoitti...

Mieleen tuli myös sanonta Tårta på tårta joka usein käy toteen oikeassa elämässä. Hyvät asiat tapaavat kasautua yhteen sumaan ja silloin moni huikeakin juttu tulee ohitettua olankohautuksella kun liika on liikaa...Hmm..mulla taisi jutun juuri kadota :D..mutta kiitos kuitenkin kannustavasta kommentistasi ja järjen äänestä!!

Katri kirjoitti...

Ei kun kiitos itsellesi, kun muistutit tästä tärkeästä asiasta. Kotona tukka pystyssä röhnätessä tulee hyvin usein mieleen se, että miksi kaikki kiva tapahtuu vaan aina muille.. Että itse vetää vaan samoissa kalsareissaan elämää murmelina. Mutta sitten joku järkevä ihminen kirjoittaa näistä asioista postauksen ja osaa taas suhteuttaa asioita. ;) :D

Tårta på tårta on kyllä myös kuvaavasti sanottu, pitääkin muistaa pitää tuo mielessä. :D

Bianca Bernard kirjoitti...

Juu et ole lainkaan ainoa murmeli:D