torstai 4. syyskuuta 2014

Päikkärit =Pyhä hetki

En koskaan ymmärtänyt niitä mammoja jotka palleron päiväuniaikaan tapasivat ystäviään tai kulkivat kaupoilla kärryineen. Miten ne
A jaksoivat?
B onnistuivat?
C uskalsivat?





Oli se sitten iltapäiväsumpit tai terkkarikäynti, puolenpäivän aikaan ei todellakaan sopinut! Edes ne MUKAVAT treffit ystävän kanssa. Sen pienen hetken (ja hetkeltä se kaksituntinenkin tuntui) kun lapsi nukkui päiväuniaan, halusin vain olla rauhassa.
Vaakataso, läppäri mahan päällä ja ihan hiljaa. Jotain hyvää käden ulottuville. Siinä kaikki.

Ei sen puoleen, en ikinä onnistunutkaan saamaan lastani nukkumaan vaunuissa tietyllä kellon lyömällä. Ne harvat piknik-kerrat päädyin kärräämään väsymyksestä (?) kitisevää vauvaani viheriöllä ja lähtemään kotiin kun ei maitokaan julkisilla paikoilla uponnut. Huaah. Tai sitten se nukahti matkalla määränpäähän ja heräsi itkien juuri kun kahvikuppi kalahti pöytään Piknikissä.

Vaikeiden asioiden suhteen tuli myös varovaiseksi. KUN se lopulta nukahti, ei uskaltanut ottaa heräämisen riskiä siirtämällä lasta vaunuihin(tai ylipäänsä tekemällä mitään liikettä)

Harjoitus ei tehnyt minusta mestaria nukuttamisessa. Mestari syntyi ihan itsestään yhtenä yönä. Arvatkaa juoksinko pakokauhusta hengästyneenä tarkistamaan onko se elossa!? Oli ja oppinut talon tavoille täytettyään kaksi vuotta. Halleluuja! Sängystä ei sen koommin ole kuikuiltu pitkin yötä ja päikkäreillekin simahdetaan ihan ylhäisessä yksinäisyydessä. Aikamoista!


Kauniita unia toivottaa,
Bianca**

6 kommenttia:

Katri kirjoitti...

Jos nukahtamis- tai uniongelmista (omia tai lasten) on joutunut kärsimään, niin niitä hyviä unia arvostaa kyllä todella!

Tunnistin kyllä itseni täysin kohdista: "..KUN se lopulta nukahti, ei uskaltanut ottaa heräämisen riskiä..." ja "..kun lapsi nukkui päiväuniaan, halusin vain olla rauhassa.".

Onnittelut sinne nukahtamisen ja hyvien unien oivaltamisesta! :)

Syvältä.Sanna. kirjoitti...

Minä kuulun siihen kategoriaan joka ei ymmärrä että silloin kun lapsella on päikkärit, lenkkeillään. Sitä voi tehdä silloin kuin lapsi valvookin :) Tai ehkä olen itse vain niin laiska.

Janica kirjoitti...

Jep, täällä kanssa esikoinen ollut aina huono nukkuja, ei vauvana edes nukahtanut autoon... 2,5v meni että yöt alkoi nukkumaa..hoh.. ja sillon ootin jo kuopusta.

Bianca Bernard kirjoitti...

Näin on ja kirjoittaessa huomasin kuinka kaukaiselta nuo asiat tuntuivat, aika kuultaa muistot. Hyvä palautellakin välillä mieleen hankalia vaiheita niin muistaa arvostaa edistysaskelia :)

Bianca Bernard kirjoitti...

Joo juosta voi ETENKIN silloin kun lapsi valvoo, varsinkin jos sen vie kauppaan tai massatapahtumaan:D

Bianca Bernard kirjoitti...

Voi sinulla on ollut sitkeä kaveri kun ei auton hurinakaan tainnuta! Mutta ihan hyvä ajoitus, että sait sitten sentään raskaana kerätä voimia öiseen aikaan! Toivottavasti teillä unentäytteiset yöt jatkuvat :)