perjantai 15. elokuuta 2014

Syksyn säveliä

Olkoonkin kuinka nihkeät ja helteiset päivät tahansa, öisin sen voi jo aistia ja haistaa - syksyn. Minun lempivuodenaikani. Parvekkeelta yön tunteina puhaltava tuuli palauttaa minut lapsuuden kotiini Kokkolaan. Sinisen rullakaihtimen raosta näkyy kuutamo ja kosteana kimmeltävä kotikatu. Huoneessani tuoksuu sekoitukselta syystuulta ja pesuainetta. Kesän jälkeen oli mukavaa laittaa huone tiptopkuntoon, kun kaappeihin oli saanut uusia kouluvaatteita ja tavaroita. Sisällä kuplii kesämuistot ja koulukavereiden jälleennäkeminen. Oven takaa kuuluu vaimea television ääni ja hetken päästä avonaisesta ikkunasta pumps kraps kraps. Se on lihava kissamme joka yrittää pysytellä ohuen ikkunalaudan päällä  huomiota hakien. Kohta käy ovi ja karvaturri päästetään sisälle kuivattelemaan turkkiaan. 

Muistoja muistoja.
Ajattelen usein arjessa, että näistä hetkistä tässä ne Topoliinon lapsuusmuistot muodostuvat. Vielä enimmäkseen meidän kertomina, mutta ennen pitkää hänen itsensä muistamina. Se miten äiti häärii punakkana keittiössä kun innostuu kokkaamaan tai nauraa kun takaa-ajoleikit yltyvät. Miltä tuntuu vanhemman hymy päiväunien päälle tai hykerryttävä hulina serkkujen tapaamispäivänä? Millaiselta meidän puhdas pyykki tai syystuuli tuntuvat Topoliinon nenään? Hassuttelut, halaukset ja hyssyttelyt.
Tulee sitä toisinaan tallettaneeksi turhempaakin; ärräpäitä, ärhentelyjä ja äksytystä. Nekin kuuluvat elämään.

Tajusin työhönpaluuni tosissaan vasta ensimmäistä työpäivää edeltävänä päivänä. Odotin kovaa koti-ikävää ja uupumusta, mutta toisin kävi! Uutta arkea on takana tosin vain viikko, mutta hyvillä mielin olen edelleen. Kun työ antaa jotain mitä koti ei ja toisinpäin, pysyy balanssi. Olkoon se sitten rauha, läheisyys, aikuisseura, luovuus, järjestys, helppous, raha tai mitä ikinä. Kivaa vaihtelua kotiarkeen oli muun muassa suunnitteluaika yhdessä alani ihmisten kanssa.  Kotona tietenkin parasta olivat kalleimmat käsivarret kaulani ympärillä sekä helppous.

Hassua sekin, miten vuosikausia päivittäin kohdatut asiat olivat unohtuneet. Aamuseitsemän joogit puistoissaan, samoihin ihmisiin törmääminen ratikkapysäkillä ja ne turvonneet aamusilmät joihin on vain sudittava ripsaria ja lähdettävä. 
Ja sitten nämä taivaalliset aamunkajot kadun päässä!



Mitä teidän syksyyn kuuluu? 
Ihanaa viikonloppua ja akkujen latausta :) 

Bianca**





6 kommenttia:

OceanFront Walk kirjoitti...

Kaunista :) Kyllä, ihmiselo koostuu monista palasista. hienoa, jos ne kaikki tuovat osaltaan iloa ja rikkautta!

Anonyymi kirjoitti...

Ihanaa! Olen kans itse syksy tunnelmis. Kynttilät palaa, saunottiin juuri kynttilän valossa. Niin ihan tunnelmallista ja ihan uutta uudessa kodissa...nautin! Terv. Marge

Katri kirjoitti...

Oi miten hyvin kirjoitettu!! Ihanaa tekstiä! Syksy on munkin lemppariaikaa ja mm. koulun alkuun liittyy paljon muistoja - kaikilla aisteilla.

Ihanaa syksyä, ja nauti kodin ja työn tarjoamasta balanssista. :)

Bianca Bernard kirjoitti...

:) Kyllä ja jos eivät aina tuo samaankaan aikaan iloa niin ainakin toinen palanen keventää toisen palasen taakkaa..

Bianca Bernard kirjoitti...

Kynttilät kruunaavat syksyn! Ihanalta kuulostaa teidän tunnelmointi :)

Bianca Bernard kirjoitti...

Voi kiitos Katri, tunnelmallisia elokuun iltoja sinnekin! Ja tsemppiä remontin etenemiseen :)