maanantai 7. huhtikuuta 2014

Presto Presto!

Aamuteemalla jatketaan.

Kuulen paljon kauhuaamuista, jolloin kakarat kiukkuaa, hanskat on hukassa, kylmästä kahvista nyt puhumattakaan. Ovesta ahtautuu ulos hikinen kaikkensa antanut äiti/isä. Pitäisikö tässä vielä töihin jaksaa?

Olen hieman jäävi sanomaan mitään.
Minulla on puetettavana vain yksi lapsi enkä saa huomautusta jos en ole oikealla kellonlyömällä leikkipuiston portilla. Lisäksi voin piilottaa hiukseni pipon alle aamupäivän ihmiskontaktien ajaksi eikä kukaan tule tietämään puuroisesta paidastani parkan alla. (Kerran tosin lähdin extemporee kuraisesta puistosta muskariin ja olin unohtanut laittaa farkut toppahousujen alle. Soittorasian suljettua kuumotti katseet ja koivet ja kura oli kuivunut kankunkohtaan. Very chic;))
Mutta jatkan silti.

Lasten kiukkuun ja maanitteluun ei varmastikaan ole yhtä oikeaa tekniikkaa, heräämismielialaankaan ei voi juuri vaikuttaa. Tavaroiden valmiiksi laittamiseen edellisiltana voi, mutta ei sitäkään aina jaksa. Ehdotan jotain helpompaa!
Elä aamu ilman seuraavia sanoja (ja niiden synonyymeja, smartypants;P):

nyt
kiire
nopeasti
myöhästyä

Uskon, että hoputuksen heivaamisella harhauttaa niin itsensä kuin lapsensa rennompaan ratkaisuun. Satojen siteeraama Secret-kirjakin usuttaa universumin lakejaan. Mitä ajattelet ja sanelet suusta, sitä saamasi pitää! "Kiire kiire" ja kiirettä saat. "Myöhästytään myöhästytään" ja myöhästymisiä satelee lisää! Ja jos ei nyt ihan hihhuleiksi ryhdytä, niin kyllähän puepue-tolkutuksen sijaan ehtisi lukea aika monta riviä vaikka viihdeuutisista.

Entä kun tosissaan pitää lähteä ja toinen on vielä yöpaitasillaan? Lapsen pukeminen ei oikeasti vie kauaa tosipaikan tullen. Jos ne päiväkodissakin saa 20lasta täysvetimiin vartissa niin kyllä yhden perheenkin.

Hellikäämme aamuja hitaudella ja hartaudella. Omatoimisuuden oppitunnit käydään kantapään kautta jos ei muuten. Armoa ala-asteenopettajat;)

Puuron päälle nautitaan aamukahvi, santsikupilla tietty!



Terveisin,
Bianca**

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Mainio kirjoitus!Tätä aikaa odotellessa:)Vähän harjoitusta ollaan jo saatu,kun neiti käy kahdesti viikossa kerhossa.Ja hyvin on kyllä mennyt.Kello soi seiskalta ja jos muksut nukkuvat vielä niin äiti hoitaa pikaisesti omat pesut,meikit ja vaatteet.Samalla kun oma purukalusto peseytyy niin puurovesi lämpeää hellalla ja hyvässä tapauksessa kahvikin jo tippuu.Sitten muksut kömpivät alas pesuille ja pöytään.Toisinaan pukemisen ohessa voidaan katsoa vähän pikku kakkosta.Aamua selvästi helpottavat edellisillan valmistelut (repun pakkaaminen,vaatevalinnat,eväät...).Hoputtamista välttelen viimeiseen asti,mutta loppumetreillä voi joskus olla havaittavissa pienoista kireyttä äänessä..puol ysi ollaan jo matkalla kerhoon.Näin yleensä,mutta aina on olemassa se mahdollisuus,että joku on herännyt väärällä jalalla...se joku voi olla äitikin:) t.Virkku

Katri kirjoitti...

Mun on kyllä ihan _pakko_ vähän hoputtaa aamuisin tuota meidän esikoista... se on sellainen haaveilija, että hoputtamatta me ei ehdittäis eskariin koko päivänä. :P Mutta samaa mieltä noin muutoin. Ja mä yritän tehdä sen hoputuksen jotenkin positiivisesti ja nalkuttamatta. ;) :D

Bianca Bernard kirjoitti...

Ihanan soljuvalta kuulostaa teidän meno! Vielä kun noin aikaisin kerhomatkallakin olette, huh!! Me eletään vielä toistaiseksi kuin ellunkanat..neuvolatkin varailen aina iltapäiväksi :) Kai tässä pitäis alkaa harjoittelemaan noita aikaisin lähtöjä..kymmeneksi ollaan ehditty omaan kerhoon tää pari vuotta mutta omat työajat tulee olemaan vähän eri juttu :/

Bianca Bernard kirjoitti...

Luulenkin, että tarina on toinen kun lapsia on kaksi tai kun itse käy töissä. Pitää palata tänne sitten pyörittelemään silmiä itselleen:D Lisäksi tänä aamuna juuri kun olin postannut tämän jutun vaativat ilmastointikanavien puhdistajat yllättäen päästä sisälle..Siitä oli hartaus kaukana kun "imurimiehet" surruuttivat ja kolistelivat tikapuineen, pienin paineli portaisiin puuroisena ja itse kihisin kylpytakissani keskeytynyttä kahvihetkeäni ja yritin koota ulkokamppeet kaikille päälle jotta pääsisimme pois alta..Mulle käy aina näin kun jostakin paasaan. AINA!