torstai 27. helmikuuta 2014

Palloja ja pisaroita

Toukokuussa oli tarkoitus osallistua ystävien häihin ulkomailla, jotka sitten peruuntuivatkin. Reissukuume jäi kutittelemaan sen verran, että päädyimme varaamaan oman matkan maaliskuulle. Vaikka nyt ei nähdä seremonioita ja sulhasta, järjestynee söpöily ja shamppanja omastakin takaa. Tosin shamppanja vaihtunee aika pian Schneideriin, Saksanmaasta kun on kyse. Voin kertoa matkasta ja kohteesta tarkemmin toisessa postauksessa.

Tämän kertainen on harvinaista herkkua suunnittelun kannalta, sillä yleensä lennot on varattu edellisenä iltana ex temporee ja nyt aikaa onkin melkein kuukausi! Ja hotellikin on tiedossa etukäteen. Meidän lähtömme ovat aina vauhdikkaita. Kerran jätimme matkatavarat bussipysäkille, vähintään unohdumme lentokentän kahvioon niin että meidät kuulutetaan. Jännitteitä lisää myös se, että minä tykkään olla tunninkin etuajassa kun taas mieheni jättää kaiken viime tinkaan. Lentokoneessa onkin aina voittajafiilis, selvittiin!
Asos, Pinterest
Nyt on ollut aikaa miettiä asukokonaisuuksia. Paljoa ei saisi pakattavat painaa, joten yhdisteltävyydessä ydin. Yllä vaihtoehtoja, joista olisi avainasusteeksi. Paitamekosta on moneksi, magee minari iltaan ja päivään puseron paksuudesta riippuen. Erikoiset sukkikset ei vie tilaakaan ja tekevät lookista sähäkän silmänkäänteessä! 

Onko teillä matkasuunnitelmia kevääksi? Suunnitteletteko pitkään vai vasta reissun päällä?




Terveisin,

Bianca**

3 kommenttia:

Ocean Front Walk kirjoitti...

Mua on kans kuuluteltu kentillä ja vaikka mitä.. On laivasta jääty jne... Vanhetessa ehkä oppii, kun alkaa arvostamaan ei-dramatiikkaa. Ja nykyään vuorokauden lennot kolmella eri koneella valtavilla kentillä sujuu. Joskus on kentän jonojen syytä että myöhästyy jatkosta ja kuulin että siitä kuuluu saada ruhtinaalliset korvaukset! Mut silti otan lunkisti, kyllä matkustajia sen verran syynätään ja holhotaan. Vieläkyn kumppani osaisi olla hiiltymättä siitä, kun on matkassa :P

Ocean Front Walk kirjoitti...

... en näemmä osaa enää suomea, enkä englantia, great.

Bianca Bernard kirjoitti...

Ihan ymmärrettävästi kirjoitit, tuon viimeisenkin vieraskielisen sanan :P Mä olin ehkä nuorena varovaisempi kun yksin piti vastata itsestään ja selvitä isoilla kentillä. Nyt sitä luottaa toiseen ja asenne on löyhempi kun mahdollinen epäonnen viitta putoaa kaksille (aikuis)harteille. Ärsyttävää vastuun sysäämistä, I know. Mut hei every cloud has a silver lining..suunnitelmien muutokset ovat joskus poikineetkin jotain parempaa!:)

Eikös jatkolennolle menijät päästetä aina jonojen ohi mikäli aikataulu sen vaatii ja sitä itse menee vaatimaan.. Noloahan se on rynniä pakaasien kera..